Juhannuksena kylvetään, taiotaan ja saunotaan

Pohjoismaalainen keskikesä on täynnä taikaa

Juhannus on keskikesän juhla. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa se tarkoittaa yötöntä yötä; juhannuksena päivä on pisimmillään, eikä aurinko laske ollenkaan. Pitkän pimeän talven jälkeen valoisat kesäyöt saavat pohjoismaalaiset hulluttelemaan: juhannusperinteisiin kuuluu kaikkea kylpemisestä juhannustaikoihin asti.

Keskikesän juhla on suomalaisille ja ruotsalaisille tärkeä, ja molemmissa maissa on vahvat juhannusperinteet. Juhannukseen liittyy hieman hulluttelua, taikuutta, luonnonrauhaa ja valoa. Juhannus on rento juhla, jolloin koreat juhlavaatteet saavat väistyä mukavuuden tieltä. Suomessa sekä Ruotsissa juhannusta vietetään usein kesämökeillä luonnon ja veden äärellä: kaupungit hiljenevät ja saaristo täyttyy juhannuksen juhlijoista.

Monilla mökeillä poltetaan juhannuksena perinteisesti kokkoa. Kokko voi olla pieni tai suuri, mutta se kuuluu olennaisesti suomalaiseen juhannusperinteeseen. Pienen kokon voi kätevästi kasata myös Roasty Boss -pataan ja kokon hiilloksessa voi yön tummuessa paistaa maittavat saunamakkarat.

Juhannuksen taikaa

Joissakin taioissa esimerkiksi kehotetaan katsomaan kaivoon tai lähteeseen alasti juhannusyönä, jolloin heijastuksessa voi nähdä tulevan puolisonsa. Jos lähellä ei ole lampea, lähdettä tai kaivoa, voi tulevaa puolisoa etsiä myös paljuveden pinnasta.

Toinen suosittu taika on luonnonkukkien kerääminen tyynyn alle, jolloin unissaan voi nähdä tulevan puolisonsa. Välillä taika toimii vain, jos kaikki kukat kerätään eri niityiltä. Ruotsissa ja Suomen saaristossa luonnonkukkiin liittyvä vahva perinne on kukkaseppeleiden punominen: toinen toistaan upeammat kukkakruunut ovat oiva tapa juhlistaa keskikesää.

Saunomista, vihtomista ja kylpemistä

Suomalaisuuden ydintä on saunominen, ja juhannuksena saunan löylyistä nautitaan erityisen pitkästi. Suomalaiset tekevät juhannussaunaa varten koivuvastan, jonka kanssa vihdotaan hyvissä löylyissä.

Juhannuksena suomalaiset usein hakeutuvat veden äärelle ja Kirami FinVision® -saunasta voidaan välillä käydä vilvoittelemassa meressä, järvessä, lammessa tai paljussa. Paljusta taas on tullut monelle pohjoismaalaiselle uusi juhannusperinne. Kylpytynnyrissä on rentouttavaa istua ja ihastella upeaa vehreää luontoa, ilman kiirettä mihinkään.

Paljun ansiosta saunaan voi vaivatta mennä isommalla porukalla, kun osa voi saunoa ja osa kylpeä vuoroja vaihtaen. Näin kenenkään ei tarvitse odottaa omaa saunavuoroaan tuntikaupalla. Juhannusta varten paljuun voi hankkia esimerkiksi paljuun sopivan juomatelineen, joka takaa hyvän tunnelman myös kylpiessä. 

Juhannussalko ilahduttaa juhlijoita

Juhannussalot ovat osa pohjoismaista juhannusperinnettä. Niitä näkee Ruotsissa ja Suomessa etenkin saaristossa sekä Ahvenanmaalla. Juhannussalko koristellaan viirein ja kukkaköynnöksin, riippuen paljon paikkakunnasta.

Salot pysytetään eri paikoissa erilaisin perintein. Etenkin Suomen saaristossa ja Ruotsissa salon äärellä lauletaan tai tanssitaan, joskus taas leikitään leikkejä. Salko jätetään pystyyn koko vuodeksi, kunnes se taas juhannuksena kaadetaan koristelua varten ja pysytetään uudestaan.

Salon pystytyksen jälkeen mökin terassilla tai pihamaalla voidaan tanssia perinteiset juhannustanssit ikivihreiden kappaleiden tahtiin. Ruotsalaiseen perinteeseen taas kuuluu vahvasti juomalaulujen laulaminen. Juhannusillallisen aikana skoolataan usein ja sopivissa väleissä luikautetaan muutama laulu.

Seuraavana aamuna on mukava lämmittää ulkosauna uudelleen ja pulahtaa paljuun jatkamaan pitkää viikonloppua.

Tunnelmallista juhannusta,

Kirami